Herrat Helsingin Juha Vainio

(Säv. Erik Lindström [nimim. P. Naseva], san. Juha Vainio)

Lal-lal-la, lal-la-la-laa, lal-lal-la, lal-la-la-laa
Lal-lal-la, lal-la-la-laa, lal-lal-lal-lal-la-la-la
Lal-lal-la, lal-la-la-laa, lal-lal-la, lal-la-la-laa
Lal-lal-la, lal-la-la-laa, lal-lal-la

Herrat Helsingin on hienoja sä varmaan tiedät sen
Ne on tohtoreita, maistereita melkein jokainen
Ja ne luoda lupaa tuulentupaa pelkkää sanoissaan
Hyvä kaupunkiin ei maalta ole mennä asumaan
Lyyli Leväperä tietää kyllä mitä merkitsee
Kun ne kumartaa ja käteen käy ja kysyy: ”Käykö tee?”
Lyyli maalta tuli, miehet suli hänen edessään
Oli hauskaa jonkin aikaa, nyt on Lyyli yksinään

Muista vain tyttö-kulta
Maalla on puhdas multa
Jalat vie alta sulta viekkaat herrat Helsingin
Lal-lal-la, lal-la-la-laa, lal-lal-la, lal-la-la-laa
Lal-lal-la, lal-la-la-laa, lal-lal-la

Oli soittoruokaloita koko tienoo tulvillaan
Siellä pelit soi ja italiankieli kaikui vaan
”Fantastico, tico”, nikotteli Lyyli innoissaan
Joka ilta uuteen paikkaan hänet vietiin tanssimaan
Oli kaunotar hän juhlittu ja riitti juhlijaa
Joka toinen pyysi kättä, kaikki antoi aravaa
Kuut ja tähdet saat, jos lähdet. Paljon hyvää luvattiin
Monin sanoin Lyylin kauneutta syvää kuvattiin