Polut kasvaa umpeen Vilma Alina

En muista ekoi sanoi, siitä on jo liian kauan
Yheksäntoist, oli vielä ihan vauva
Just ku opit mut ulkoo, mä liikahin vähän
Toivon et sul ei oo vanhaa mua ikävä
Nyt ku samoille jutuille en enää naura

Voiks ketään lopulta koskaan tuntee
Ku polutki kasvaa umpeen
Sinne mis kerran kuljettiin
Ei enää löydä takasin
Matkan varrella muuttuu tunteet
Ja haavat kuroutuu umpeen
Lopulta ollaan muunnelmii
Niist ketä oltiin ku tavattiin
Polut kasvaa umpeen
Polut kasvaa umpeen

Välil en osaa sanoo mikä mus on enää omaa
Jos tääki tarina on jotain sun egosanomaa
Ku katotaan silmiin, mietitäänkö samaa
Moneenko kriisiin meillä olis varaa
Se on pieni ihme et tässä vielä ollaan

Voiks ketään lopulta koskaan tuntee
Ku polutki kasvaa umpeen
Sinne mis kerran kuljettiin
Ei enää löydä takasin
Matkan varrella muuttuu tunteet
Ja haavat kuroutuu umpeen
Lopulta ollaan muunnelmii
Niist ketä oltiin ku tavattiin
Polut kasvaa umpeen
Polut kasvaa umpeen