Sinuun minä jään Vesala

Koivun huminaa
Kuulen kun toukokuussa
Nurmella makaan
Jokaisen kevätlaulun
Osaan ulkoa
Ja yksin laulan
Kotiinpäin kun kuljen

Milloin huomasin
Sä tartuit käteen
Jota tuskin ojensin
Ja pian toinen siinä
Vierellä makaa
Etsii siitä samaa
Pientä neliapilaa
Sen antaa lyhyt kesä

Sinuun minä jään
Me pilvien patsaita vain jäljennetään
Mutta ne muttuu
Katoaa niin nopeaa
Ja piirustukset jäävät kesken
Niin kuin mekin ilmaan piirrytään

Sinuun minä jään