Laulu oravasta Olavi Uusivirta

Mies olen kirjaton karjaton aivan
Kun otti se omaksi sen viimeisen vaivan

Suuri Sampo sittenkin
Saatiin toimimaan
Nyt lähti pojatkin Aatamin
Taas naapurin omenia poimimaan

Jäi lehtiin haalistuviin
Sanat joiden päälle puhuttiin
Nyt rakastun kiiltokuviin
Joiden kauniita olevan huhuttiin

Mistä ne tulisivat ylevät aatteet?
Kun saumoista ratkesivat mieleni vaatteet

Siitä vuosia nyt jo on
Kun pihakoivusta pudottiin
Sai kaikki lahjaksi puseron
Joka elämänlangasta kudottiin

Ja syliin kylmän maan
Jäi intiaanikesäni haaveiden
Nyt uppoudun Harmajaan
Kanssa kotitaloni aaveiden