Sorja Poika Värttinä

Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-ailaa
Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-aila

Sorja poika sopotti, jot käy miun heilakseni
Mieko tuota turhaks luulin en olt kuullakseni

Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-ailaa
Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-aila

Suur ja sorja tytön heila, pitkä hoikka poika
Vaik ei ommain olekaa ni onnijain mie koitan

Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-ailaa
Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-aila

Heila herja on niin sorja, hiukset kikkurassa
Hiä on käynyt monta kertaa huoneen ikkunassa

Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-ailaa
Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-aila

Heila sanoo: Siun mie otan, vaik' et ole sorja
Kukapas ne ilkiät ja köyhän lapset korjaa

Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-ailaa
Aali-tullaa illaa-rallaa tuuli-ali-aila