Kuiskaaja Kaija Koo

Tiedät että kätkettynä jossain on
Se avain minun sieluni mustan laatikon
Jo aikaa sitten siitä teit havainnon
Ja sanoit tietäväsi että laatikon sisällä on
Vuorosanoja vuosisadan näytelmään
Joka ei milloinkaan mihinkään voisi kadota
Kun teksti on pitävää
Se on suurempi elämää

Ole sinä minun kuiskaajana
Jos kadotan sen
Sanan jota haen
Ole siinä edessäni valmiina
Muuten pienikin työ
Voi olla pitkä ja pimeä yö

Teit vanhanaikaisen
Ja veit sydämen
Ja sitten jäit ja päätit pitää sen
En uskonut sydämien sattumaan
Kun sinä tulit ja muutit
Yhden suhdetta miljoonaan

Kuin syksyn jäällä
Kuljin kun otin sen
Mustan laatikkosi avaimen
Olin tyhjän päällä
Kun sitten avasin sen
Näin suuren kultaisen kimpaleen