Paranoid #11 Pyhimys

Tuskan parahdus

Mä oon kyllästyny pohdiskeleen
Myin asunnon, ostin veneen
Suoraan roskiin postit menee
Pimee puoli esiin pilkisti, kiltisti ensialkuun
Mut sen hirtin vaik irvistin
Jos joku luulee, et joskus joku riittää
Nii ei ikinä, tuska on yhtä ku kipinä
Elämäni kuplassa, puhtaassa turvassa, autuaan turhassa

Ei mul oo mitään maalii
Tavotteena vaan hautaan arvoesineitä haalii
Tietoa sinne dementoituvaan kaaliin
Tuhannelle todistajalle näytän sit saaliin
Jos voisin lekalla lyödä tohon graniittiin loven
Että "Minä olen Mikko, tällainen olen"
Niin sen tekisin, ei tarvi kysyy kahesti
Ku jos en tipu kohta, hyppään jatkeeks tän trapetsin

Hirttäydy, niin petyt
Älä hirttäydy, niin petyt
Hirttäydy tai ole hirttäytymättä
Niin joka tapauksessa vaan petyt

Yritä jotain, niin petyt
Älä yritä mitään, niin petyt
Elä vittu täysil tai kuole tähän paikkaan
Niin joka tapauksessa vaan petyt