Kultaansa ikävöivä Loituma

Tuoll' on mun kultani, ain' yhä tuolla
Kuninkahan kultaisen kartanon puolla
Voi minun lintuni, voi minun kultani
Kun et tule jo!

On siellä tyttöjä, on komioita
Kultani silmät ei katsele noita
Voi minun kultani

Kukat ovat kaunihit, kaunis kevätaamu
Kauniimmat kultani silmät ja haamu
Voi minun kultani

Linnut ne laulavat sorialla suulla
Soriampi kultani ääni on kuulla
Voi minun kultani

Hunaja ja mesileipä makialle maistaa
Kultani suu sekä huulet on toista
Voi minun kultani

Voi, koska näen minä senki ilopäivän:
Kultani sivullani kulkevan ja käyvän!
Voi minun kultani

Syys tulee etehen ja kesäpäivä rientää
Vaan minun kultani ei tule sentään
Voi minun kultani