Loppu Edicti

Kuulen vuoden viimeisen vierähtäneen
On tullut aika jolloin he vievät hänet
Maailma itkee harteillani
Ja sinä vain katsot
Se mitä sain aikaan, kun et ollut paikalla
Yö valuu lävitsesi, kun maailma sairastaa
Ja kun ilmavirta värähtelee huulillani
Ajelehdin selälläni vielä tunnin pari
Uin sun tuoksuusi ja uinun juovuksiin
Kukat ovat kuihtuneet, mehiläisetkin vain tuohuksii
Itken siitä hyvästä, mitä olen sinulta saanut
Surun verhoamana ylleni ripustan kaavun

Vie minut sinne missä orvokit kukkivat
Sinne missä myrskypilvet tanssivat tummina
Vie minut sinne missä orvokit kukkivat
Sinne missä orvokit kukkivat

Herään viereltäsi tyhjiöön, kuulun sinne
Vuoksesi mieleltäni yltiösurullinen
Muistot siitä, kuinka riitän hädin tuskin kiitää välimuistiin
Joka henkäyksen väliin kuiskii
Kaikki voimani kulutin ja
Silti vieläkin pidän kii
Kaikki kaunis on surullista
Ja niin olet sinäkin
Kaikki voimani kulutin ja
Silti vieläkin pidän kii
Maailma itkee harteillani
Ja niin itket sinäkin