Kavereita Ida Paul & Kalle Lindroth

Tän pöydän alla meidän polvet koskee toisiaan
En haluis liikkuu tuumaakaan, ellen lähemmäksi sua
Mut se ois jo ihan liikaa
Tän katon alla mä sulle ehk jotain sanoin
Sä taisit vastata samoin
Mutta huomenna taas nauretaan et ehkä liikaa join

Ollaan kavereita vaan
Sitähän me tässä aamuyöllä toisillemme vannotaan
Ollaan kavereita vaan
Koska molemmilla meil on omat jutut joiden takii valvotaan
Ja vaikka meistä puhutaan ja vaikka meil on kemiaa
Niin ollaan kavereita vaan

Ollaan kuin ei oltas vaikka koko maailma meidät näkee
Nää radat vetää meitä yhteen
Kaikkihan sen tietää että täällä luonnonvoimat pätee
Tää on syy miks mä jään enkä nyt mee

Ja vaikka meistä puhutaan ja vaikka meil on kemiaa
Niin ollaan kavereita vaan
Sitähän me tässä aamuyöllä toisillemme vannotaan
Ollaan kavereita vaan
Koska molemmilla meil on omat jutut joiden takii valvotaan
Ja vaikka meistä puhutaan ja vaikka meil on kemiaa
Niin ollaan kavereita vaan