Itkevä huilu Vesa-Matti Loiri

Tein minä pajusta hilpeän huilun
Mutten ääntä ma siihen saanut
Antelin ei ole onneni haltijas
Voittajan lahjoja mulle ei jaannu
Soi, soiseli, lahjojaan jaannut
Mä kaikille huilua näytin

Näin minä hyttysen, hyttynen kuule
Puhalla huiluuni sielu ja henki
Aurinko paistaa, ei ole aikaa
Hyrisi hyttynen hämärän renki
Soi, soiseli, hämärän renki
Ja huiluni päivässä kiilsi

Kuljin ma maailman markkinateitä
Säveltä kysyin tuolta ja sieltä
Päätä ne puisti ja korvin ne haastoi
Eikä ne tainneet kysyän kieltä
Soi, soiseli, kysyjän kieltä
Ja huiluni rumaksi ruostui

Silloinpa ilmoille itkuni päästin
Kelmeät kasvoni pimeään peitin
Aattelin, nyt minä kuolla tahdon
Huonon huiluni maahan heitin
Soi, soiseli, maahan heitin
Ja silloin helisi huilu