Öin ja päivin Rajaton

Öin ja päivin, illoin, aamuin
Sinua aattelen alati
Saman tunnen tuskan tunnon
Saman tunnen tuskan

Liemme luodut toisillemme
Emme toistamme tavanne

Näin sinut vapisevaksi
Silloin ma vapisin itse
Tyynnyin taasen tyynemmäksi
Jäähdyin jällehen sinulle
Liemme luodut toisillemme
Meitä ei ikä erota
Erottavat entismuistot
Tuskat tunnetun elämän

Vaiko kaksin kahlehtivat?

Öin ja päivin, illoin, aamuin
Tuota aattelen alati
Pihlajata kukkivata
Syksyn synkeän pihoilla
Maata marjan kantavata
Alta kirren ja kinosten