Kylmät kyyneleet Kaija Koo

Maa, peittyi yöllä valkeaan
Enkä unta saa
Vaikka ensi kertaa
En huolta jaksa siitä kantaa
Rakastatko mua sä paljonkaan

Et mua huomaa
Jos en pidä ääntä itsestäin
Olen kuin ilmaa
Mitä jos se loppuu yllättäin
Ja mä mietin, vaikket mua sä huomaa
Niin kumpaa meistä ei ole olemassakaan

Silmissäs vain on kylmät kyyneleet
Näen sun syväjäätyneen
Ei tunto palaa
Pääsen uniis salaa ja katoan jälleen
Takavasemmalle
Tunnet sen, olit joskus oikea ihminen
Jää vain kylmät kyyneleet

Sä tahdoit säkenöivän enkelin taivaisen
Aion olla tästä eteenpäinkin maan hiljainen
Sä et oo kovin vahva mutta
En oo sitä vaatinutkaan