Elämän luonne Yona & orkesteri liikkuvat pilvet

Merihaassa, mieli maassa
Musta bongi, porttikongi betoninen
Kävin kotona eilen kastelin kukat
Ikkunan avasin, pakkasin kamasi
Tyhjensin säästöpossun, täytin paperit sossun
Pyörän pumpun lainasin naapurin tarakalta
Tein sen kuin varkain, mut minkä ihmeen takia
Sehän on vaan ilmaa, raikasta toukokuun viimaa
Se värisyttää niinku rakkaus, joka piinaa
Enkä voi syödä, enkä nukkua öitä
Kun lempi raivaa tietä, annettava myötä
Kun kelailen näitä, alkaa aamukiireet ja napitan rotsin kii
Älytön vauhti, adrenaliinidraivi
Levitän kädet, pistän silmät kii
En välitä onko valo vihreä vai ajanko pahki
Haluan huutaa, nauraa, avata silmät
Viimeisen kerran nähdä asfalttimetsä
Huutaa, nauraa, avata silmät
Viimeisen kerran nähdä asfalttimetsä

Vapaa kuin tuuli
Se on elämän luonne
Kuin lapsi juoksee se sinne tänne tuonne
Soljuva kuin metsäpuro
Äkäinen kuin raekuuro
Nuotiotuli, meri myrskyävä, tovi auringonnousuun