Tappavan hiljainen rivarinpätkä Arttu Wiskari

Kylpytakit päällä takkahuoneessa
Puoli vuotta sitten helmikuussa
Lottonumeroita Salorasta ooteltiin
Jännityksen tunsin tilanteessa
Kun katsoit tyhjyyteen ovensuussa
Kerlanderin sanat hukkuivat sun lauseisiin

Kolmas numero putkeen oli meillä oikein
Palloja katselin silmin soikein
Telkkarin päältä eropaperit heitit
Sanoit lähteväs täältä

Tälle parkkipaikalle särkyy yksi mies joka sunnuntai
Vaikket myönnäkään, olen varma se toinen kaiken alkuun sai
Öisin keittiössä nyt valvon ja röökaan, tunnen sen
Tää rivarinpätkä on tappavan hiljainen

Ne isän sanat hyvin vieläkin muistan
Koulun jälkeen viime helmikuussa
Äiti alkaa uutta asuntoa katsomaan
Ei muisti ole tappeluista
Vain isän orpo katse ovensuussa
Kun äiti sanoi ettei pysty häntä rakastamaan

Joka viikonloppu isän luokse lähden
Se on hyväntuulinen aina mun nähden
Vain ulospäin sitkee
Tiedän, öisin se keittiössä polttaa ja itkee