Balladi kaiken turhuudesta Eppu Normaali

Hänen kanssaan muuten selviä en
Aina korvissani kuulen tuon loukkauksen
Hänet hengiltä otan jos onneni suo ja palaan vielä tänään tyttöni luo
Mut kuka tietää, milloin kuolen, toisin käydä voi
Millään ei väliä silloin
Ei loukkaukset enää soi... korvissani, säälin vain rakastain

Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan
Niin helposti pelkää hän
Etten palaisikaan mä häntä rakastamaan
Että yksin jää hän

Toisaalla toinen mies toteaa
En koskaan vetäjää nähnyt oo niin nopeaa
Vaikka pelkään en tieltänsä väistyä vois
Ja jos kuolen, pelkurina kuole en
Vaan puolesta kunnian, hengen vedon viimeisen säästän kuollakseni
Huokaisten

Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan
Niin helposti pelkää hän
Etten palaisikaan mä häntä rakastamaan
Että yksin jää hän

Verenpunainen taivas takana vuorten
Yksin todistaa saan verileikkiä nuorten
Luoti kummankin kohtaa ja paikalle jää
Vain kaiken turhuus ilmaan väreilemään
Vain kaiken turhuus tuon voi ymmärtää
Paikalle tuuli toi sen ja pian vie sen iltaan pimenevään
Vielä kuulla voi sen yhteislaulun hiljaisen