Woland YUP

Tuona kauniina aamuna, kauniin kadun varrella
Sijaitsevassa
Kauniissa kahvilassa on
Nuoripari
Toisiinsa uppoutuneena, eikä
Eikä mies pääse pois, ei vaikka kuinka
Huutaa ja
Tukehtumaisillaan pärskii
Seasta neidon ihopoimujen, avunhuutojensa
Tukahtuneiden noiden kaikuessa
Kuuroille korville, joiden

Omistajan silmäpari intensiivisesti
Seuraa
Kun ajaa vanhoilla vihreillä vikkelästi
Vanhuksen yli
Joku pakkolomautettu trukkikuski
Joka kuitenkin saa pian palkkansa
Hänet pysäyttää edesmennyt eteisvahti
Se repii silmälasit päästä
Heittää ne liiskaksi katuun. Ylitseen
Nelistää, nenänakkeja jaellen
Päällään istuen, se
Toivottaa hyvää syntymäpäivää:
"Paljon onnea vaan
Paljon onnea vaan!"